Suomi on EU-tavoitteiden mukaisesti sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa bioenergian – sähkön ja lämmön – tuottamisen merkittävää lisäämistä. Biopolttoaineista rypsin energiapotentiaali on yksi korkeimmista, mutta sen rooli bioenergiakäyttöön soveltuvana öljynä on jäänyt vähäiselle huomiolle.
Rypsistä saadaan bioenergiakäyttöön soveltuvan öljyn lisäksi rehuun tarvittavaa valkuaista, jota tuodaan nykyisin huomattavasti ulkomailta. Rypsin viljelyn lisääminen parantaisi Suomen huoltovarmuutta sekä energiantuotannon että maatalouden näkökulmasta.
Suurin osa Suomen lämmöstä ja sähköstä tuotetaan paikallisissa CHP-yhteisvoimaloissa (Combined Heat and Power). Näiden sekä lämpöä että sähköä tuottavien voimaloiden hyötysuhde voi olla jopa yli 90 prosenttia. Polttoaineiden hyötysuhde pysyy parhaana, kun jalostusketju on lyhyt. Rypsillä tuotettu bioenergia tuottaa sähköä ja lämpöä – näillä Suomi pysyy lämpimänä ja liikkeellä jatkossakin.
Suomessa rypsiöljyn bioenergiakäyttöön liittyy haasteita. Sähkömarkkinoiden ohjauskeinoksi tarkoitettu syöttötariffi eli takuuhinta sähkölle on määritelty tuulivoimalleja biokaasulle. Syöttötariffin tarkoituksena on toimia siirtymävaiheen tuotannon varmistajana, kunnes uusiutuvien energiaratkaisujen markkinat vakiintuvat. Riittävän monipuolisen, bioenergiaa tuottavien ratkaisujen turvaamiseksi syöttötariffi tulisi ulottaa myös rypsiöljyyn.