RUOKA JA ILMASTO

Ruoan osuus meidän suomalaisten kulutuksen ympäristövaikutuksista on yhtä suuri kuin liikenteen ja asumisen. Ruoan kysyntä tulee seuraavien vuosikymmenien aikana maailmassa jopa kolminkertaistumaan, joten ei ole yhdentekevää, mitä syömme.

Väestönkasvun myötä ruoan riittävyys muodostuu maailmassa haasteeksi. Kilpailu uusiutuvista luonnonvaroista jatkuu. Nykyisillä kulutustottumuksilla ei maapallolla pystytä tuottamaan kysynnän kasvun edellyttämää määrää ruokaa. Elämme siis velaksi tuleville sukupolville.

Globaali ruokaketjun murros

Väestönkasvu ja elintason nousu erityisesti Aasiassa lisäävät ruoan kysyntää. Ilmastonmuutos, bioenergian kasvava tuotanto, kaupungistuminen ja saastuminen uhkaavat pienentää ruoan tuotantoalaa ja siten globaali kysynnän ja tarjonnan välinen ristiriita muodostuu yhä haastavammaksi niin ekologisesti kuin eettisestikin.

Globaalisti ruoan kysynnän kasvu väkiluvun kasvaessa on viljan tuotannossa kyetty tähän asti tyydyttämään keinokastelulla ja lannoituksella, joiden myötä satotasot ovat kasvaneet. Peltopinta-ala ei kuitenkaan ole kasvanut enää vuosikymmeniin. Vuonna 2050 maailman väkiluku on arviolta noin 9,2 miljardia ja ruoan kysynnän on arvioitu jopa kolminkertaistuvan. Vastaavasti viljelyala henkilöä kohden pienenee olennaisesti. Nykyisillä kulutustottumuksilla maapallolla ei pystytä tuottamaan kysyntää vastaavaa määrää ruokaa. Ruoan riittävyyden turvaaminen on yksi tulevaisuuden merkittävimmistä haasteista.

Kasvipohjainen ja kansallisella tasolla tuotettu ruoka on vastaus moneen globaaliin kysymykseen puhuttaessa ruuan riittävyydestä sekä sen tuotannon eettisyydestä ja ekologiasta. Myös ruokatuotannon energiatehokkuuteen tullaan kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota. Elintarvikeketjun murroksella on kaikkiin ketjussa toimiviin lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia.

Suomen kilpailuasema maana vahvistunee ruokaketjun murroksessa. Erityisesti veden muodostuessa eläinpohjaisessa ruokaketjussa niukkuustekijäksi, tulee Suomen kaltaisen maan, jossa on runsaat vesivarat ja paljon vapaata pinta-alaa, asema vahvemmaksi. Jatkossa Suomen sopivuus liha- ja maitotuotantoalueena suhteellisesti vahvistuu.